Runotroppi
– rytmirunoja tähän aikaan
Runokoelma suomalaiselta suomalaiselle.
Uuden rytmirunon parhaita tuotoksia
kymmenessä teemallisessa jaksossa.
Suositut ja loppuunmyydyt Runorumpu (1999) ja Runoräppänä (2004/ ISBN 951-98303-1-6) saavat nyt seuraajan. Runotroppi halkoo myös uusia latuja - kalevalamitta saa rinnalleen suomalaisten rakastaman riimiruonouden. Mukana on yli 100 uutta runohelmeä, joukossa jälleen meheviä manauksia, herkkiä rakkauslauluja, luontolyriikkaa sekä myös ennen julkaisemattomia sotarunoja kansamme suurilta tuntemattomilta.
Runotroppi on lajissaan erikoinen rohtovalmiste.
Sen ainesosia ovat niin 2000-luvun mesemanaukset ja lemmenlaulu kuin 1700-luvun eläinfaabelit ja Elias Lönnrotin työ. Se on syntynyt lennossa ja laatikoissa. Piilossa ja porukassa. Runojen kerääntymiseen on vaikuttanut yhtä hyvin sattuma kuin erityinen ryhmähenki, joka on ajanut runoja kokoon ja synnyttänyt uusia. Runotroppi on suomalaisen älyn, tunteen ja merkillisen omapäisyyden mahlatehdas. Siinä on laadukasta uutta kansanrunoutta, johon myös lausujat voivat tarttua etsiessään suomen kielen tuoreita, kirkkaita aikaansaannoksia.
Runotroppi on Suomen laillinen runosuonta luonnonmukaisesti nostattava runokokoelma. Sitä saa nauttia määräyksellä ja ilman.
Toimitus, taitto ja kuvitus: Petri Niikko
Kustantaja: Vienan Karjalan Ystävät ry
Ilmestyi kesällä 2010
Sidosasu:
Ommeltu, kovat laminoidut kannet,
2,5mm kansipahvi,
pyöreä selkä, päänauhat.
Koko 200 x 220mm.
Sisus 115g/m. 144 sivua
Painopaikka Saarijärven OFFSET oy, Saarijärvi 2010
ISBN 978-951-98303-4-6
Hinta 2-10 kpl
15 euroa + postikulut, 1 kpl
20 euroa postikuluineen
Sovittaessa nouto tai toimitus kotiin. Saatavilla myös mm. Kirjanvälityksestä ja Akateemisesta kirjakaupasta (ovh 23 euroa)
petri.niikko@saunalahti.fi
Runotropin keittäjinä on ollut 40 runoilijaa. Tilaa ja nauti!
Olen kaikkien hiisien valtiatar
Olen kaikkien hiisien valtiatar
olen paasien, peikkojen noita,
eikä minua kukaan milloinkaan
tässä maailmassa voita.
Tulen takaa tuhanten vuosien,
uhritulilta pakana-aikain.
Lumot tunnen loitsujen menneiden,
tehot tiedän vanhojen taikain.
Louhi eksyi kerran louhikkoon
ja aneli apua multa!
Minä iskin kivellä kallioon,
kivi leimahti halki kuin kulta.
Minun vuoreni ei ole Louhen maa,
itse istun siellä ja itken.
Olen väsynyt elämän tulkintaan,
ja pois sitä sielusta kitken.
Ja takaisin vuoreni onkaloon
menen kivien, kantojen alle.
Vaan kerran kuulette kumman sen
laulun vuorelta maailmalle.
Vieno Kalliola
(Runotroppi)
